Joka vuosi 19. elokuuta vietetään Maailman valokuvauspäivää. Mistä kyseissä päivässä on kyse? Päivän tarkoituksena on inspiroida valokuvaajia ympäri maailmaa jakamaan yksi, tarkasti valittu valokuva muun maailman kanssa. Kuva voi olla ajatuksia herättävä, hauska tai inspiroiva ja se antaa muille mahdollisuuden kurkistaa kuvaajan elämään.
Kuinka päivä sai nimensä?
19. elokuuta saattaa tuntua melko epämääräiseltä päivältä, mutta sen valinta ei ollut sattumanvarainen. Vuonna 1839 ranskalainen tiedeakatemia paljasti niin kutsutun dagerrotypia-valokuvausmenetelmän. Dagerrotypia toimii niin, että ohut kuparilevy kiillotetaan aluksi todella kiiltäväksi niin, että sen pinta muistuttaa peiliä. Tämän jälkeen sen pinta käsitellään erilaisilla kemikaaleilla, jotta siitä tulee valoherkkä. Sen jälkeen valon määrästä riippuen kohde kuvataan joko nopeasti tai jos valaistus on huono, tarvitaan valolle altistumista pidempään. Seuraavaksi pinta käsitellään elohopealla, jolloin kuva tulee esille.Viimeisessä vaiheessa levy käsitellään vielä uudelleen erilaisilla kemikaaleilla, jotta pinta ei ole enää valolle herkkä, ja jotta kuva säilyy pinnalla pitkään. 19. elokuuta Ranskan halitus ilmoitti, että se aikoo ostaa menetelmän patentin ja menetelmän käyttö tehdään kaikille avoimeksi. Mikä onni!
Miten valokuvaus on kehittynyt?
Kuten hyvin tiedämme, valokuvauksen tekniikka on kehittynyt hyvin pitkälle sen alkuperäisestä menetelmästä. Kameroiden yleistyttyä ja halvennuttua, valokuvauksesta on tullut todella suosittu harrastus, mutta valokuvaajat ovat edelleen myös oma ammattikuntansa. Valokuvia otetaan nykyään ihan kaikesta, kuten ihmisistä, maisemista, esineistä, tapahtumista, urheilusta ja niin edelleen. Vuonna 1861 Thomas Sutton onnistui ottamaan ensimmäisen värivalokuvan, vaikkakin sen värit ovat hyvin kaukana nykyisten valokuvien väreistä. Tapa, jolla Sutton sai luotua värikuvan, oli hyvin kekseliäs. Hän otti kolme erillistä mustavalkoista kuvaa samasta kohteesta; yhden punaisen suodattimen läpi, yhden sinisen ja yhden vihreän. Tämän jälkeen hän yhdisti kaikki kolme valokuvaa yhdeksi ja sai luotua vaikutelman värivalokuvasta. Vaikka kuvien värit olivat hyvin kaukana todellisuudesta, oli keksintö kuitenkin sen verran jännittävä, että ihmiset rakastuivat värivalokuviin. Kesti kuitenkin vuosisadan ennen kuin värivalokuvaamisen teknologia kehittyi niin, että ne tulivat koko kansan saataville. 90-luvun lopulla kuvausteknologia alkoi digitalisoitua ja pokkarikameroista tuli yleinen näky katukuvassa. Toisin kuin perinteisissä filmikameroissa, digitaalisissakameroissa kuvaajan ei enää tarvinnut odottaa päiviä tai viikkoja kuvien kehittämistä, vaan hän pystyi tarkistamaan kameran ruudulta itse, miltä kuvat näyttivät. Viime vuosina polaroid-kamerat ovat kokeneet uudelleen tulemisen ja erityisesti nuoret rakastavat polaroid-kuvien retrotunnelmaa.
Pokkarikameroiden suosio alkoi kuitenkin laskea nopeasti, kun älypuhelimet alkoivat kehittyä ja puhelimilla otettujen valokuvien kuvanlaatu parani huomattavasti niin, että se alkoi vastata pokkarikameroiden kuvanlaatua. Kännykkäkameroiden etu on myös erilaiset filtterit ja erikoistehosteet, joita kännykän mukana tulevat kuvankäsitteluohjelmat tarjoavat puhumattakaan erilaisista kuvasovelluksista. Maailman valokuvasupäivän tarkoituksena on muistuttaa meitä erilaisista tavoista ottaa ja jakaa kuvia oli sitten kyse perinteisistä still-kuvista tai videoista. Sosiaalisen median avulla kuvien jakaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan aiemmin ja kuvien välityksellä pystymme matkustamaan ympäri maailman omalla kotisohvallamme. Kaikki Maailman kuvauspäivänä jaetut kuvat löytyvät päivälle omistetulta nettisivustolta. Ehkäpä kuvat saavat sinut innostumaan valokuvaamisesta eri tavalla kuin aiemmin ja haluat ehkä jopa luoda siitä uran itsellesi. Valokuvat ovat todella vaikuttava valine ja niiden avulla muutetaan maailmaa!